Joulun sininen hetki

Vuosi sitten askarreltu jouluenkeli sinisessä joulumaisemassa.

Lumikuorrutus

Talvi on tehnyt kauniit lisäkoristeet kaikkialle.

Joulukuussa

Pakkanen toi uusia piperrysideoita. Jäälyhty onnistui melkein yhdessä yössä. Seuraava saa olla kaksi yötä pakastumassa, niin tulee ehkä täydellisempi. Ihmeellistä, että kynttilä ei sammunut lumisateessa... jouluntaikaa ilmassa ;)

Kohti adventtia

Hyasintteja :) Toinenkin amarylliksista jo kukki, kerralla peräti kolme vanaa! Selvästi oli aika saada uusia kukkia ja ihanat hyasintit olivat tulleet kauppoihin. Hyasintit menivät paperikääreisiin ilman ruukkuja (muovi jäi juurien suojaksi) niiniruseteilla somistettuina. Nämä kaksi settiä menivät ikkunan väliin jäkälien seuraksi. Onnistuukohan kukinta siellä ja kestääkö koko adventtiajan (johon on vielä kaksi viikkoa..).

Kone ilman sähköä

Löysin pitkään haaveilemani aidon Singerin. Eniten varmaan kiehtoo koneen kauneus, mutta onnistuin saamaan myös toimintakuntoisen koneen. Koneen sarjanumerosta päätellen Singerin sivuilta tämä yksilö olisi valmistettu vuonna 1909. Koeajona valmistui sähkökoneelle uusi huppu omasta kangasvarastosta löytyneestä kankaasta. Vanhan koneen laatikosta löytyi kaunista koristenauhaa ja se tuli somisteeksi huppuun. Poljettavalla koneella ajo oli hauskaa, sujuvaa ja yllättävän nopeaa :)

Lokakuun ikkunat

Palleroporonjäkälät ovat ikkunan välissä niin söpöjä, että niitähän piti saada. Ikkunoissa ei ole tosin edes ollut huurtumisongelmaa, minkä takia jäkälää perinteisesti käytetään ;)

Samalla pelargoniat vaihtuivat kanerviin ja amarylliskin alkoi jo kukkia. Kanervien seassa on vähän led-valoja. Amaryllis sai tummanpunaisen kaverin, joka nöpöttää vielä sipulivaiheessa. Seuraavaksi taitaa olla aika uusille talvikeittiöverhoille.

Mustikkakranssi

Korpimaastosta löytyi jo lähes lehtensä heittäneitä mustikanvarpuja ja toteutin pitkään suunnittelemani mustikanvarpukranssin. Tosi mukava materiaali käsitellä, kun ei pistele ja taipui tuoreena hyvin. Yhteen kranssiin meni täysi muovikassillinen varpuja.

Väännetään rautalangasta

Punontamateriaali vaihtui paperista metalliin käsityökoulussa. Tuloksena pari mininaulakkoa ja sydänsarja. Langankäsittely kauniille mutkille vaatii hieman tutustumista materiaalin ominaisuuksiin ;) Ohutta lankaa on tullut käytettyä aiemmin kukkakimpuissa helmien kanssa, mutta on kyllä paljon helpompaa saada taipumaan kauniisti.

Upp Amaryllis!

No, sehän on jo upp-vaiheen kasvanut kaupassa :) Kotona saa odottaa siis vain kukkavaiheen tuloa ;) Amaryllis istahti itsetehtyyn betoniruukkuun, jonka avulla pysynee pystyssä kukkkienkin kanssa. Pitäisiköhän toiseen samanlaiseen ruukkuun hommata vielä ennen upp-vaihetta oleva sipuli.

Amarylliksen myyntilapun kukkalupaus

Kranssin päivitys

Kanervakranssista oli tullut aika nuhjuinen. Tilalle syntyi havukranssi pienellä marjalisällä. Kranssinpohjana toimi kanervakranssi ja sillä sai kivasti muhkeutta kranssin muotoon. Kranssientekotarve syntyy syksyisin aina samaan aikaan kuin neulomisinnostus :)

Pörrötuubi

Sää on todella syksyinen, joten villalangat houkuttelevat! Pirkka mohairista tuli kympin puikoilla ihan lennossa pehmeä tuubikauluri. Lankaa kului 150 g. Tämä lanka ei ole enää tuotannossa, ihan kivalta kyllä vaikutti. Villaa langassa oli peräti 95%, vaikka näyttää jotenkin tekokuitumaiselta.

Karttakorit

Syyskausi alkoi käsityökoulussa ja ensimmäiseksi kokeiltiin tällä kertaa punontaa paperista. Valitsin materiaaliksi vanhan merikartan. Kartan sivut ovat yllättävän paksua ja kestävänoloista materiaalia, minkä huomasi taitellessa ja punoessa.

Korit valmistuivat 8 senttiä leveistä kartan pitkän sivun mittaisista suikaleista, jotka taiteltiin tuplasti. Vinopunonnassa kartan korkeus riitti matalaan malliin. Mitähän kartasta voisikaan tehdä lisää? Kirjankansia ainakin.

Kahvaversio.

Koko setti.

Tunnustus

Kiitos Vanhaan Pastorilaan mukavasta tunnustushaasteesta :) Tätä oli hauska tehdä :)
Tunnustukseen kuuluu:
- Kiittää tunnustuksen antajaa
- Antaa tunnustus toiselle bloggaajalle
- Kertoa kahdeksan satunnaista asiaa itsestäsi

Tunnustan modifioineeni tuota edellistä listaa ;) Ja kyllähän tästä jutusta ekana tuli mieleen ala-asteen kiertokirjeet, mutta hauskempihan tämä on. Ei pelottavia uhkauksia ketjukirjeen katkaisusta ollenkaan ;) Sitten niitä asioita...

1. En ole löytänyt mielestäni riittävän hyvää suomenkielistä vastinetta sanalle mysig :)
2. Luonto!
3. Pidän uudesta teknologiasta.
4. Kaksi edellistä saa aikaan yhteensovittamishaasteen.
5. Värit ovat ihania.
6. Innostuminen on tärkeä voimavara.
7. Hitsaamista ja takomista en ole kokeillut, kaikenlaista muuta käsillä tekemistä kyllä.
8. Jos kynnenaluset eivät ole likaiset, on ollut tylsää.

Lähetän haasteen eteenpäin luovaan Leenan Pajaan!

Keväthaaveita

Sipulit olivat saapuneet kauppoihin. Siitähän tuli sipulikuume! Nyt olisi yhden kukkapenkin sipulikukkaryhmä valmis. Aika hillitty violetti-valkoinen koostuen kevättähdistä, lumikelloista, narsisseista, tulppaaneista ja jättilaukoista. Kukintaa olisi onnistuneen talvehdinnan jälkeen luvassa lumien lähdöstä kesäkuun alkuun. Ryhmän kasvien korkeusvaihtelevuus on tarkoituksella myös iso eli 15-80 senttiä. Kevättä odotellessa!

Reddish

Sadon teemaväri oli nyt punainen. Punajuuret ovat aika pikkuisia vielä. Unikot yhtä ihania kuin aina, jotain maagista herkkyyttä on niiden terälehdissä.

Oranssi satopäivä

Oranssia iloa palstalta! Ensimmäiset porkkanat ja kehäkukkia. Porkkanoissa on luontainen pihistämisenesto, ovat nimittäin niin tiukasti savimaassa kiinni, että eivät lähde nykäisemällä ja metallinen pikkukuokka meinasi vääntyä porkkanoiden ylöshoukuttelussa ;)

Perunat

Lopulta satoa perunoista! Tähän asti ovat nostokokeilut tuottaneet tyhjiä varsia, mutta nyt oli kehittynyt kauniita Anuschka-mukuloita :) Niin kuin lajikekuvauksessa luvattiin :) Nämä luomuviljellyt perunat olivat muuten lisäksi hyvänmakuisia!

Kranssi kanervista

Mustikkametsässä oli kanerva täydessä kukassa ja alkoi tehdä mieli käyttää niitä johonkin. Kanervankukkateetä ei tulisi juotua ja maljakossa kanervat karisevat, joten tein kanervista kranssin kellarin oveen.

Kranssin pohja syntyi varvuista ja rautalangalla sitten pienet kukkaniput pohjaan kiinni.

Sadonkorjuu alkaa

Lämpimät ilmat saivat pensaspapurtion tuottamaan satoa. Vihreä papu tuottaa eniten, mutta myös vaaleita ja violetteja palkoja valmistuu.

Ja miltäs sato näyttää valmiina syötäväksi... voih, violetit ovatkin nyt vihreitä, mutta vaaleat säilyttivät blondin värinsä.

Heinäkuun kimppu

Heinäkuuta on vielä pikkuisen jäljellä. Juuri nyt kukkii moni puutarhan kasveista. Kimppuun pääsivät ruusun, pelargonian, kruunuvuokon, harjaneilikan ja belliksen kukat.

Herttaiset perennat

Louise Odier -ruusupenkissä hempeillään. Ruusujen kanssa yhtä aikaa kukassa ovat neidonkurjenpolvi, valkoinen kurjenkello ja sormustinkukkia.

Sormustinkukka(Digitalis purpurea) kiemurtelee

Neidonkurjenpolven kukkia (Geranium sanguineum var. stritum).

Kosteat kurjenkellot (Campanula persicifolia Grandiflora Alba).

Penkissä on myös valkoista anemoniaa tai oikeammin kruunuvuokkoa (Anemone coronaria), kesäpikkusydäntä (Dicentra formosa) ja myskimalvaa (Malva moschata).

Ruusuruutuja

Värjätyt langat näyttivät niin kivoilta yhdessä, että piti aloittaa joku projekti niistä. Löysin 80-luvun virkkauslehdestä hauskan ruusupeiton ohjeen. Sitä on helppo soveltaa näihin lankoihin, joita ei ole kovin paljon eikä varsinkaan kaikkia värejä ole saman verran.

Ruusuruutuja on jo parikymmentä. Saa nähdä riittääkö langoista ruutuihin niin paljon materiaalia, että ruusupeitto peittää pelkät varpaat vai ehkä nilkatkin ;)

Lankojen värit ovat peräisin morsingosta (sininen), jäkälästä (vaalein), tiikerinkaunosilmästä (oranssi), vaahterankuoresta (ruskea) ja keltasauramosta (keltsi).